Musiikin terapeuttiset vaikutukset masennuksen hoidossa

Musiikki koskettaa meitä syvältä, usein tavoilla, joita sanat eivät pysty kuvaamaan. Se voi nostattaa mielialaa, lohduttaa surussa ja tuoda energiaa. Olen itsekin musiikin suurkuluttajana ja tekijänä saanut kokea tämän voiman lukemattomia kertoja. Viime vuosina tieteellinen tutkimus on yhä vahvemmin osoittanut, että musiikilla on merkittäviä terapeuttisia vaikutuksia, erityisesti masennuksen hoidossa. Tässä artikkelissa sukellamme syvemmälle siihen, miten sävelet voivat auttaa mielen solmujen avaamisessa ja tuoda valoa pimeyteen.

Miten musiikki vaikuttaa mieleen ja kehoon masennuksessa

Musiikin kyky vaikuttaa meihin niin voimakkaasti perustuu sen laaja-alaiseen vaikutukseen aivoissamme. Se ei ole vain passiivista kuuntelua, vaan aktiivinen prosessi, joka herättelee tunteisiin, muistiin ja mielihyvään liittyviä aivoalueita. Erityisen tärkeää masennuksen kannalta on musiikin kyky vaikuttaa aivokemiaamme. Kun uppoudumme itsellemme mieluisaan musiikkiin, aivomme vapauttavat dopamiinia, jota kutsutaan usein ‘onnellisuushormoniksi’. Tämä kemiallinen reaktio lisää mielihyvän tunteita ja voi auttaa taistelemaan masennukselle tyypillistä anhedoniaa, eli kyvyttömyyttä kokea nautintoa, vastaan. Kuten esimerkiksi Apu Terveys -lehdessäkin on kerrottu, musiikki aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, mikä voi konkreettisesti kohentaa mielialaa.

Musiikin vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään mielihyvään. Ne ulottuvat syvemmälle fysiologiaamme. Musiikki vaikuttaa autonomiseen hermostoon, joka säätelee keskeisiä elintoimintojamme, kuten sydämen sykettä, verenpainetta ja hengitystä. Rauhallinen, lempeä musiikki voi auttaa kehoa rentoutumaan, laskea sykettä ja alentaa verenpainetta. Tämä on erityisen hyödyllistä, sillä stressi ja ahdistus ovat usein masennuksen seuralaisia. Musiikki voi myös vaikuttaa stressihormonien, kuten kortisolin, tasoihin. Rentouttavan musiikin on todettu vähentävän stressiä, mikä tukee kehon ja mielen palautumista. Kuten Jan Nybergin opetussivustolla kuvataan, musiikki aktivoi aivoissa laajoja verkostoja, mukaan lukien kuulo-, näkö- ja motoriset keskukset sekä tunteisiin (pikkuaivot) ja muistiin (hippokampus) liittyvät alueet.

Masennukseen liittyy usein haasteita tunteiden tunnistamisessa, ilmaisemisessa ja säätelyssä. Musiikki tarjoaa ainutlaatuisen, usein sanattoman kanavan näiden tunteiden kohtaamiseen ja käsittelyyn. Se voi auttaa validoimaan omia kokemuksia – surullinen kappale voi lohduttaa ja antaa luvan tuntea surua, kun taas energinen rytmi voi tuoda kaivattua voimaa ja toivoa. On kiinnostavaa, että tutkimusten mukaan masentuneet saattavat kokea musiikin herättämät tunteet eri tavalla. Lääkärilehdessä raportoitu tutkimus havaitsi, että masentuneet koehenkilöt pitivät vähemmän korkeaenergisestä ja vihaisesta musiikista, mikä saattaa liittyä masennukseen liittyviin tunteiden säätelyn vaikeuksiin, erityisesti vihan tunteen osalta. Tämä korostaa sitä, miten henkilökohtainen kokemus musiikista on ja miten tärkeää on löytää juuri itselle sopiva tapa käyttää musiikkia hyvinvoinnin tukena. Musiikin kyky herättää voimakkaita tunnereaktioita, jopa fyysisiä tuntemuksia kuten kylmiä väreitä, kertoo sen syvästä yhteydestä aivojemme tunnekeskuksiin, kuten ET-lehden artikkelissa tarkemmin avataan.

Musiikkiterapia ammatillisena hoitomuotona

Vaikka musiikin kuuntelu ja harrastaminen itsekseen voi olla erittäin hyödyllistä, on tärkeää erottaa se ammatillisesta musiikkiterapiasta. Musiikkiterapia on vakiintunut, kuntouttava hoitomuoto, jota toteuttaa koulutettu musiikkiterapeutti. Kuten SunLumo kuvaa, terapiassa musiikin eri elementtejä – rytmiä, melodiaa, harmoniaa, dynamiikkaa – käytetään tavoitteellisesti vuorovaikutuksen välineenä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Se voi olla osa kokonaishoitoa tai toimia itsenäisenä hoitomuotona.

Musiikkiterapian tehosta masennuksen hoidossa on kertynyt vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa, josta Lääkärilehtikin uutisoi, havaittiin merkittävä ero standardihoitoa saaneiden ja sen lisäksi musiikkiterapiaa saaneiden masennuspotilaiden välillä. Musiikkiterapiaryhmässä hoitovaste (oireiden vähintään 50 % väheneminen) oli yli kaksinkertainen verrattuna pelkkää standardihoitoa saaneisiin (45 % vs. 22 %). Myös kansainväliset tutkimukset puoltavat musiikkiterapian käyttöä. Pohjois-Irlannissa toteutettu laaja Queen’s University Belfastin tutkimus osoitti, että musiikkiterapia vähensi merkittävästi masennusoireita ja paransi itsetuntoa sekä kommunikaatiotaitoja lapsilla ja nuorilla, joilla oli tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia. Suomessa on parhaillaan käynnissä myös iMTDep-hanke (lisätietoja www.jyu.fi/imtdep), joka syventyy musiikkiterapian vaikutusmekanismeihin ja mahdollisuuksiin tukea työhyvinvointia ja lievittää masennusta, ahdistusta ja työuupumusta.

Mitä musiikkiterapiassa sitten konkreettisesti tehdään? Menetelmät ovat monipuolisia ja ne räätälöidään aina asiakkaan mukaan – musiikillisia taitoja ei siis tarvita. Terapiaistunnolla voidaan esimerkiksi kuunnella musiikkia ja keskustella sen herättämistä tunteista ja ajatuksista, improvisoida yhdessä helposti lähestyttävillä instrumenteilla kuten erilaisilla rytmisoittimilla (marakassit, rummut), kanteleella, kosketinsoittimilla tai vaikka vain omalla äänellä. Laulaminen, sanojen kirjoittaminen musiikkiin tai musiikin tahdissa liikkuminen voivat myös olla osa terapiaa. Tärkeintä on luoda turvallinen tila, jossa musiikin avulla voidaan tutkia ja käsitellä vaikeitakin tunteita ja kokemuksia, joille ei ehkä löydy sanoja. Musiikki voi auttaa aktivoimaan alitajuntaa ja käsittelemään asioita symbolisella tasolla.

Musiikki arjen tukena ja yhteisöllisyyden lähteenä

Ammatillisen terapian rinnalla musiikki tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia oman hyvinvoinnin tukemiseen arjessa. Tämä musiikin itsehoitokäyttö on helposti saatavilla oleva ja edullinen keino parantaa mielialaa ja lievittää stressiä. Kuten Terve.fi -sivustolla osuvasti todetaan, musiikki on terveyden edistämisessä alihyödynnetty voimavara. Jo pelkkä itselle mieluisan musiikin kuuntelu voi piristää päivää. Laulaminen suihkussa, hyräily työmatkalla, vanhan soittotaidon elvyttäminen tai uuden instrumentin opettelun aloittaminen – kaikki nämä voivat tuoda iloa ja merkityksellisyyttä elämään. Tärkeintä on löytää se oma tapa nauttia musiikista ja antaa sen vaikuttaa positiivisesti.

Erityisen voimakas vaikutus piilee usein yhteisöllisessä musisoinnissa. Masennus voi johtaa eristäytymiseen ja yksinäisyyden tunteisiin, ja juuri siksi yhdessä tekeminen on niin tärkeää. Kuorossa laulaminen, bändissä soittaminen ystävien kanssa tai vaikkapa osallistuminen matalan kynnyksen musiikkiryhmään tarjoaa paitsi musiikillisia elämyksiä, myös korvaamatonta sosiaalista tukea ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteinen musiikillinen kokemus voi rikkoa eristäytyneisyyden muureja ja auttaa luomaan uusia, positiivisia siteitä toisiin ihmisiin. Meillä Suomessa on onneksi elävä ja monipuolinen musiikkikulttuuri, joka tarjoaa lukemattomia tapoja osallistua – rohkeasti vain etsimään sitä omaa polkua!

Sävelten kantama toivo: Musiikin paikka kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa

On tärkeää muistaa, että musiikki ei ole taikasauva, joka parantaa masennuksen yksinään. Se ei korvaa ammattiavun, kuten psykoterapian tai lääkehoidon, tarvetta silloin, kun tilanne sitä vaatii. Musiikki on kuitenkin poikkeuksellisen monipuolinen ja helposti lähestyttävä työkalu, joka voi merkittävästi tukea masennuksesta toipumista ja parantaa yleistä elämänlaatua. Sen kyky vaikuttaa samanaikaisesti tunteisiimme, aivokemiaamme ja jopa fysiologisiin toimintoihimme tekee siitä ainutlaatuisen välineen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kuten Wikipediassakin yleisesti todetaan, musiikin vaikutukset mielialaan ja vireystilaan ovat kiistattomia ja laajalti tunnustettuja.

Olipa kyseessä sitten ammattilaisen ohjaama musiikkiterapia tai musiikin tietoinen hyödyntäminen omassa arjessa, sävelet voivat tarjota lohtua, iloa, energiaa ja väylän tunteiden ilmaisuun ja käsittelyyn. Ne voivat auttaa meitä löytämään uudelleen yhteyden itseemme ja ympäröivään maailmaan. Hetkinä, jolloin sanat tuntuvat tyhjiltä tai olo toivottomalta, musiikki voi avata oven uusille tuntemuksille ja kokemuksille. Se voi olla juuri se pieni kipinä, joka auttaa jaksamaan ja sytyttää toivon liekin uudelleen. Annetaan siis musiikin soida elämässämme – sen voima voi yllättää.